sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Sukkia koko perheelle

Sekä kirjoituksissani blogiin että käsitöiden tekemisessä on ollut pitkä tauko. Ei siksi, etteikö minulla olisi ollut inspiraatiota, vaan siksi, että en ole pystynyt tekemään käsitöitä pitkiin aikoihin. Kaaduin helmikuussa satuttaen rannettani - tietystipä vielä dominantista kädestäni. Meni kuukausi ja toinenkin. Ensin käsi oli kipsissä ja sen perään niin kipeä, etten vain voinut tehdä käsitöitä. Nyt ranne alkaa kuitenkin olla kunnossa. Neulominen ei tee enää kipeää.

Ensimmäisenä työnäni neuloin aloittamani pitsi-kimallesukat ja niiden "pikkukopiot" valmiiksi. Sukat päätyivät lahjaksi. Sukuumme syntyi pikkuprinsessa, joten lahjomiselle oli aihetta. Ja jotta vauvan isä ei unohtuisi kokonaan, neuloin hänelle (omasta mielestäni) maailman hirveimmän väriset sukat, mutta joiden väreillä ja mallilla on tarinansa. Ne ovat lyhytvartiset ja kelta-vihreät. Helpot vetäistä pelimatkoilla jalkaan linja-autossa ja väriltään oman joukkueen mukaiset.




tiistai 31. tammikuuta 2017

Kotini-sukat

Tiedän paikan armahan,
rauhallisen, ihanan,
joss’ on olo onnekas,
elo tyyni, suojakas. --


Taidan elää Suomi 100 vuotta -teemaa elämässäni. Tai siltä ainakin tuntuu. Joka puolella törmään aiheauleeseen, eikä siinä mitään, on todellakin syytä juhlaan. Nyt olen itsekin ottanut ensimmäisen askeleen juhlavuoteen Kotini-sukkien muodossa.



Kotini-sukat ovat yhdistelmä omaa mielikuvitusta ja eri neulohjeita. Nimensä ne ovat saaneet Kotini-kappaleesta, joka jostain syystä soi päässäni sukkia neuloessa. 


Sukat ovat Nalle-langasta. Loin 15 s/puikko, sillä mökkikuvio on 15 jaollinen. Resoriksi tein perinteistä valepalmikkoa. Aloitin kuvioneuleen resorin jälkeen ja kuvioneuleen jälkeen tein pienen resorin, jonka aikana kavensin yhden silmukan puikoltaan (jäljellä 14s/puikko). Opettelin sukkaan uutta, tein tiimalasikantapään Kodin kuvalehden ohjeella. Kantapää oli mielestäni helppo tehdä ja se istui sukkaan (sekä jalkaan) hyvin. Kantapään jälkeen neuloin pari välikerrosta ja muokkasin valmiin ohjeen pohjalta sydänkuvioinnin, jonka jälkeen kavensin kultakin puikolta 2s (jää 12s/puikko). Kun teräosa oli sopivan mittainen, tein kärkikavennukseksi leveän nauhakavennuksen. Viimeistelin sukat varteen pujotetuilla silkkinauhoilla.






Sukan varren Mökki-kuvion ohje: Suuri Käsityölehti 11/2016 s. 58.
Teräosan sydänkuvion alkuperäinen malli: Novitan Sukkalehti 2015, s. 13.

Sukkaa tehdessäni harjoittelin toisenkin uuden asian. Opettelin neuloessa päättelemään mukaan otetut ja työstä poistuvat langat. Ohjevinkin sain Garnstudion videosta ja sitä muokaten löysin itselleni sopivan version. Helppoa, kun enää tarvitsee päätellä ainoastaan aloitus- ja lopetuslanka.




Ja vielä takaisin ajatuksiini sukan suhteen. Valitsin kuviot nähtyäni Mökki-kuvion valmiissa sukissa Facebookin neuleryhmässä erään neulojan tekemänä. Olin nähnyt sinisenkirjavaa Nalle Taikaa kaupassa ja tiesin tasan, kuinka toteuttaisin kuvion. Ajattelin ensin valita sinisen langan kaveriksi valkoista, mutta jokin ei vain täsmännyt. Vaalea beige sopi ajatuksissani sukkiin paremmin. Ja näin saivat alkunsa Kotini-sukat, jotka päätyvät anopilleni syntymäpäivälahjaksi.



Sepä kotikulta on,
koti kallis, verraton.
Eipä paikkaa olekaan
kodin vertaa ollenkaan.


-Konstantin Raitio-



sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Polvisukat kerrosrivinousulla ja valepalmikolla

Neuloosin välityönä askartelin polvisukat, joissa jalkaterän pituus on n. 20 cm. Sopinevat siis koon 30 jalkaan, ehkä kummitytölleni.


Loin Novitan 7 veljestä -langasta 12 silmukkaa/puikko ja neuloin valepalmikkoa resoriksi. Valepalmikon jakona käytin 3 o 1 n ja neuloin 3 palmikkoa.
Tämän jälkeen aloitin kerrosrivinousun niin, että nostin joka 3. silmukan aloittaen neulomalla silmukan ja tämän jälkeen nostamalla puikon toisesta silmukasta lähtien. Neuloin tummanpunaisella "tasauskerrokset" jossa neulotaan kaikki silmukat. Raitalangalla neuloin nostokerrokset, joita tein aina kaksi. Kahdeksannen kerrosrivinousun "tasauskerroksen" jälkeen kavensin I puikon alussa ensimmäisen nostosilmukan jälkeen kaksi oikein yhteen ja IV puikolla toiseksi viimeisen nostosilmukan jälkeen kaksi oikein yhteen.
Joka kolmannen "tasauskerroksen" jälkeen kavensin samalla kaavalla niin, että kavennus tehdään kerrosten vaihtumiskohdasta katsoen aina lähimmästä mahdollisesta nostosilmukoiden välistä. Kavennuksia tehdään yhteensä 4 kertaa, jolloin silmukoita työss on yhteenä 40. I ja IV puikoilla neulekaavan tulee olla 1o 1nosto, 1 o, 1 nosto.. Neulo vielä kaksi "tasauskerrosta" eteenpäin.


Neuloin kantapään normaalisti ja jatkoin sukan teräosaa jatkaen II ja III puikoilla kerrosrivinousua ja muutoin sileää neuletta. Kun jalkaterä oli sopivan mittainen, minulla 12. tasauskerroksen jälkeen, aloitin leveän nauhakavennuksen.


Tykästyin sukkien ulkonäköön, mutta jännitän, mahtuvatko ne nilkasta jalkaan, sillä sukista tuli napakat.

Synttärilapaset

Naapurin pikkuvesseli täytti vuosia. Hänen äitinsä pyynnöstä neuloin sankarille lapaset.

Lankana käytin Vikingin Alpaca Sportia ja puikkoina puisia neliskanttisia Cubicsia kokoa 3,5. Loin 10 silmukkaa/puikko. Lapasen varteen neuloin spiraalia ensin toiseen suuntaan kierroksen verran ja sitten toiseen suuntaan. Näin varteen muodostui "nuolikuvio". Spiraalineuleen ohjeen löydät aikaisemmasta postauksestani. Tein lapaseen kuviota 5 jaollisesti.


Nuolikuvioinnin jälkeen neuloin 12 kerrosta 2o 2n -joustinneuletta. Resorin jälkeen seuraavalla ainaoikein kerroksella kavensin lapasen silmukkamääräksi 8s/puikko ja neuloin perään "tasauskerroksen" oikeilla silmukoilla. Tämän jälkeen oli hyvä aloittaa peukalokiilan neulominen, neuloin kiilaan 2 välikerrosta silmukkalisäysten väliin. Lisäsin peukaloa vaten 8 silmukkaa. Peukalokiilan jälkeen neuloin sankarin mitoilla lapasen ja päättelin leveällä nauhakavennuksella niin, että kavensin jokaisella kerroksella.



perjantai 6. tammikuuta 2017

Uusi vuosi - vanhat kujeet

En ole juurikaan neulonut. Laryngiitti ja sen jälkitaudit ovat pitäneet otteessaan. Olen oikeasti ollut kipeä, sillä neulominenkaan ei ole enää maistunut. Antibioottikuuri on nyt ohitse ja vointikin parempi. Voin palata neulomisen pariin, sillä neuloosi pitää otteessaan. Se ei näytä heltymisen merkkejä. Ehkäpä pahenee pahenemistaan. Uutena joukkoon on liittynyt kirjoneuloosi. Sukua pitsineuloosille ja tavalliselle neuloosille.


Liityin joulukuussa Facebookissa Taimitarhan joulukalenteri -ryhmään ja päätin opetella kirjoneuleen. Ohje oli sopivan "yksinkertainen" ja julkaistiin pieninä pätkinä "joulukalenterin" tapaan. Oli siis aikaa ja sopivasti inspiraatiota toteuttaa kirjoneuletta. Päätäni sotkivat keskustelut "lankadominansseista" ja muista mukavista. Olen neulonut kirjoneuletta aikaisemmin (ehkä äitini antamalla) ohjeella: "pidä langat koko työn ajan samassa järjestyksessä sormella ja neulo ne aina samoinpäin, älä anna lankojen kiertyä". Ja kas, olen tehnyt lankadominanssilla tietämättäni, tosin en niin hienosti lankoja pidellen kuin mitä toiset ovat tehneet.

Tässä kuvakaapattuna keskustelu, joka selkeytti minulle lankadominanssin - tai sen, että olen neulonut niin tietämättäni.

Onnistuin siis neulomaan vuoden 2016 kalenterisukat. Ja olen jopa ihan tyytyväinen. Ohjeen niihin löydät Ravelrysta ilmaiseksi. Tein sukat itselleni. Jouduin jättämään viimeisen kuvion teräosasta pois, sillä sukista olisi tulleet muutoin liian pitkät. Lankana käytin 7 veljestä, luonnonvalkoista (dominoivana) ja raitaa.



Neuloin myös lapaset. Merinoa ja alpakkaa tyttärelleni pakkaspäivien lämmikkeeksi.




Ja paljon lisää on tulossa.

Alpakasta lapasia, 7 veikasta kerrosrivinoususukkia

Vuoden 2015 Taimitarhan joulukalenteria

maanantai 12. joulukuuta 2016

Perinteistäkin perinteisemmät sukat

Neulominen on saanut uutta potkua neliskulmaisista puikoista. Käsialani on napakoitunut, mutta kädet eivät väsy niin helposti.

Neuloin puolisolleni hyvin perinteiset villasukat.

Kavensin varresta 8 silmukkaa matkan aikana, jotta sain sukan istumaan jalkaan paremmin



Työn alla minulla on nyt kaikkea, katsotaan, milloin mikäkin valmistuu..

Tekeleistä "maistiaisena" joulukalenterivillasukka

perjantai 18. marraskuuta 2016

Uusia tuttavuuksia

Edellisen postaukseni lopuksi annoin jo esimakua tulevasta. Rakastan neulomista, mutta välistä ranteiden, kämmenten ja sormien nivelet ovat kovilla. En tiedä mistä kipuilu johtuu - liikaa neulomista, matalapainetta vai mitä? Kipua kuitenkin ilmaantuu aika ajoin. Luin jostain, että neliskanttiset puikot säästävät niveliä. Etsin niitä ensin netistä, mutta metalliset haluamani puikot olivat niklattuja. Sopiiko niklattu nikkeliallergiselle? En uskaltanut kokeilla. Puupuikoista minulla on "huonoja" kokemuksia bambupuikkojen muodossa. Ne kun tuppaavat antamaan liikaa periksi minun käsissäni.

Onneksi on olemassa paikalliset lankakaupat ja hyvä asiakaspalvelu. Kerrottuani ongelmasta ja etenkin epäluuloistani puisia puikkoja kohtaan, minut puhuttiin ympäri. Poistuin kaupasta koivuiset, neliskanttiset puikot kassissani.


Ja nyt yhdet sukat neulottuani en voi kuin todeta niiden toimivan. Neulominen oli mukavaa. Neulominen oli kevyttä (puikot ovat paljon metallisia kevyemmät). Puikot istuivat käteen hyvin. Lanka luisti sopivasti puikolla. Koivu on oikeasti kovempi materiaali, puikot eivät antaneet periksi, kuten bambuiset antoivat. Neliskulmaisuus "tasoitti" neulejälkeä. Ainoa, mitä huomasin, oli että neulon näillä paljon tiukempaa. Tämä ei ole ongelma, se tulee vain ottaa huomioon etukäteen sukkia suunnitellessa - tai sitten joudun ostamaan isommat puikot asian korjaamiseksi. Nämä puikot ovat 3,5mm.

Toinen uusi tuttavuuteni oli Schachenmayren Regia-lanka. En ole ennen neulonut sitä, mutta nyt innostuin, sillä löysin "Design Line by Arne & Carlos"-Regiaa Prismastamme. Erityisesti vyötteen kuva houkutteli minut mukaan. Tykästyin esimerkkisukan ulkoiseen olemukseen.


Lanka oli oikein mukavaa neuloa. Voisin valita Regiaa toistekin neulottavakseni. Sen sijaan sukan kuvio ei lämmittänytkään mieltäni enää. Sukistani ei tullut noin kauniit, mitä kuvassa oli. Ymmärrän toki, että lopulliseen kuvioon vaikuttaa moni asia (silmukat, käsiala..), mutta silti. Odotin liikoja. Toki valitsin toisenvärisen langankin, joten näyttäisikö sukkani samalta, jos se olisi kuvanmukainen väriltään. Mene ja tiedä.

Tein sukista hyvin perinteiset ilman mitään kikkoja. Testailua kaikin puolin.

En jaksanut kohdistaa kuvioita vaan tällä kertaa päätin, että "epäsymmetrisyys" ei vaivaa minua.
Varren kuviota
Terän kuviota. Tässä sukka lähes oikean värinen.
Sukka päivänvalossa ilman salamaa kuvattuna. 

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Lyhytvartisemmat villasukat

Tein joululahjaksi sukat, joiden varsi ei ole järin korkea. Tämä on sukkien saajan toive, vaikkakaan hän ei ole sitä minulle suoraan esittänyt. Satun vain tietämään, että hän ei pidä pitkävartisista sukista.


Lankana käytin 7 veljestä - pitkästä aikaa "seiskaveikan" neulominen oli jopa kivaa. Sukan etuosassa (puikoilla II ja III) olen neulonut koristeellisempaa joustinta ja puikoilla I ja IV normaalista 2o2n-neulosta. Ennen kantapäätä "siirsin" taitekohtaa hieman puikoilla niin, että kun kantapään jälkein jatkoin etuosan resoria, aloitin puikon 1o 2n 2o. Tuolloin kuvio asettuu hieman keskemmälle sukkaa.



ps. Seuraavat sukat ovat jo puikoilla valmistumassa. Minulle iski into päästä kokeilemaan a) koivuisia, neliskanttisia puikkoja (jotka ostin säästämään ranteitani ja muita kämmenen/sormien niveliä) ja b) Regian uutta kuviolankaa (myös Regian lanka itsessään on minulle uusi tuttavuus).


perjantai 4. marraskuuta 2016

Hyvin perinteiset tweed-villasukat

Puikoiltani tipahtivat sukat, jotka ovat perinteistäkin perinteisemmät. Varsi 2o2n-resoria. Vahvistettu kantapää. Teräosassa pohja sileää ja päällys joustinta. Lankana käytin Viking Alpaca Sportia, josta löytyi ruskean harmahtava lanka, joka jättää jälkeensä tweed-kangasmaisen ulkoasun.



keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Joulukalenteri

Minulla oli lapsena äitini ompelema kalenteri, jonka äitini ennen joulua täytti kaikilla ihanuuksilla. Harmikseni en vain tiedä, missä kalenteri nykyään on. Myös mieheni perheessä on ollut vastaavanlainen kalenteri. Nyt tyttärellämmekin on sellainen.


Pyörittelin ideaa mielessäni. Koska en ole mikään ompelijatyyppi, halusin tehdä mahdollisimman yksinkertaisen mallin. Ei siis mitään ylimääräisiä rimpsuja, rampsuja eikä kuviointeja. 24 taskun ompelukin alkoi jo ahdistaa, mutta keksin, että voin tehdä taskuja yhtenäisistä suikaleista (yhdestä isosta taskusta) tikkaamalla niihin välejä.


Ripustusidean imuroin puolestaan ystävältäni, hän oli tehnyt samantyylisen henkarikiinnityksen taannoin omaan joulukalenteriinsa. Mielestäni idea oli niin mahtava, että halusin hyödyntää sen nyt itse. Jouluksi kalenteri esille henkariin kiinnitettynä ja loppuvuodeksi rullalle kaappiin. Ei ylimääräisiä keppejä, nauhoja tai muita kiinnitysvälineitä. Henkarin saa kaiken lisäksi roikkumaan helposti lähes minne vain ja on valmiiksi tasapainotettu. Kalenterin saan henkariin kiinni kahdella napilla, joita varten ompelin napinlävet etummaiseen kankaaseen ja napit takakankaaseen.


Taskut 22, 23 ja 24 eroavat toisista. Taskut 22 ja 23 ovat isompia kuin edeltäjänsä ja ne on ommeltu kiinni taskuun nro 24, joka puolestaan on todella iso. Vähän ekstraa juuri ennen joulua.


Numerot kirjoittelin kangastussilla. Minun taitoni ja keskittymiseni eivät olisi kestäneet näperrellä niitä muutoin. Laitoin luukut järjestykseen, sillä pienen lapsen lienee helpompi hahmottaa joulunodotusta ja jäljellä olevia päiviä, kun pystyy näkemään alun, lopun ja sen päivän, jossa olemme menossa. Sikinsokin tämä olisi hankalaa. Löytyyhän sitä jatkossa etsimistä kaipaavalle kaupasta kalentereita, joissa luukut ovat sikinsokin ja sekaisin.