Perinteistäkin perinteisemmät sukat

Neulominen on saanut uutta potkua neliskulmaisista puikoista. Käsialani on napakoitunut, mutta kädet eivät väsy niin helposti.

Neuloin puolisolleni hyvin perinteiset villasukat.

Kavensin varresta 8 silmukkaa matkan aikana, jotta sain sukan istumaan jalkaan paremmin

Työn alla minulla on nyt kaikkea, katsotaan, milloin mikäkin valmistuu..

Tekeleistä "maistiaisena" joulukalenterivillasukka

Uusia tuttavuuksia

Edellisen postaukseni lopuksi annoin jo esimakua tulevasta. Rakastan neulomista, mutta välistä ranteiden, kämmenten ja sormien nivelet ovat kovilla. En tiedä mistä kipuilu johtuu - liikaa neulomista, matalapainetta vai mitä? Kipua kuitenkin ilmaantuu aika ajoin. Luin jostain, että neliskanttiset puikot säästävät niveliä. Etsin niitä ensin netistä, mutta metalliset haluamani puikot olivat niklattuja. Sopiiko niklattu nikkeliallergiselle? En uskaltanut kokeilla. Puupuikoista minulla on "huonoja" kokemuksia bambupuikkojen muodossa. Ne kun tuppaavat antamaan liikaa periksi minun käsissäni.

Onneksi on olemassa paikalliset lankakaupat ja hyvä asiakaspalvelu. Kerrottuani ongelmasta ja etenkin epäluuloistani puisia puikkoja kohtaan, minut puhuttiin ympäri. Poistuin kaupasta koivuiset, neliskanttiset puikot kassissani.

Ja nyt yhdet sukat neulottuani en voi kuin todeta niiden toimivan. Neulominen oli mukavaa. Neulominen oli kevyttä (puikot ovat paljon metallisia kevyemmät). Puikot istuivat käteen hyvin. Lanka luisti sopivasti puikolla. Koivu on oikeasti kovempi materiaali, puikot eivät antaneet periksi, kuten bambuiset antoivat. Neliskulmaisuus "tasoitti" neulejälkeä. Ainoa, mitä huomasin, oli että neulon näillä paljon tiukempaa. Tämä ei ole ongelma, se tulee vain ottaa huomioon etukäteen sukkia suunnitellessa - tai sitten joudun ostamaan isommat puikot asian korjaamiseksi. Nämä puikot ovat 3,5mm.

Toinen uusi tuttavuuteni oli Schachenmayren Regia-lanka. En ole ennen neulonut sitä, mutta nyt innostuin, sillä löysin "Design Line by Arne & Carlos"-Regiaa Prismastamme. Erityisesti vyötteen kuva houkutteli minut mukaan. Tykästyin esimerkkisukan ulkoiseen olemukseen.

Lanka oli oikein mukavaa neuloa. Voisin valita Regiaa toistekin neulottavakseni. Sen sijaan sukan kuvio ei lämmittänytkään mieltäni enää. Sukistani ei tullut noin kauniit, mitä kuvassa oli. Ymmärrän toki, että lopulliseen kuvioon vaikuttaa moni asia (silmukat, käsiala..), mutta silti. Odotin liikoja. Toki valitsin toisenvärisen langankin, joten näyttäisikö sukkani samalta, jos se olisi kuvanmukainen väriltään. Mene ja tiedä.

Tein sukista hyvin perinteiset ilman mitään kikkoja. Testailua kaikin puolin.

En jaksanut kohdistaa kuvioita vaan tällä kertaa päätin, että "epäsymmetrisyys" ei vaivaa minua.

Varren kuviota

Terän kuviota. Tässä sukka lähes oikean värinen.

Sukka päivänvalossa ilman salamaa kuvattuna. 

Lyhytvartisemmat villasukat

Tein joululahjaksi sukat, joiden varsi ei ole järin korkea. Tämä on sukkien saajan toive, vaikkakaan hän ei ole sitä minulle suoraan esittänyt. Satun vain tietämään, että hän ei pidä pitkävartisista sukista.

Lankana käytin 7 veljestä - pitkästä aikaa "seiskaveikan" neulominen oli jopa kivaa. Sukan etuosassa (puikoilla II ja III) olen neulonut koristeellisempaa joustinta ja puikoilla I ja IV normaalista 2o2n-neulosta. Ennen kantapäätä "siirsin" taitekohtaa hieman puikoilla niin, että kun kantapään jälkein jatkoin etuosan resoria, aloitin puikon 1o 2n 2o. Tuolloin kuvio asettuu hieman keskemmälle sukkaa.

ps. Seuraavat sukat ovat jo puikoilla valmistumassa. Minulle iski into päästä kokeilemaan a) koivuisia, neliskanttisia puikkoja (jotka ostin säästämään ranteitani ja muita kämmenen/sormien niveliä) ja b) Regian uutta kuviolankaa (myös Regian lanka itsessään on minulle uusi tuttavuus).

Hyvin perinteiset tweed-villasukat

Puikoiltani tipahtivat sukat, jotka ovat perinteistäkin perinteisemmät. Varsi 2o2n-resoria. Vahvistettu kantapää. Teräosassa pohja sileää ja päällys joustinta. Lankana käytin Viking Alpaca Sportia, josta löytyi ruskean harmahtava lanka, joka jättää jälkeensä tweed-kangasmaisen ulkoasun.

Joulukalenteri

Minulla oli lapsena äitini ompelema kalenteri, jonka äitini ennen joulua täytti kaikilla ihanuuksilla. Harmikseni en vain tiedä, missä kalenteri nykyään on. Myös mieheni perheessä on ollut vastaavanlainen kalenteri. Nyt tyttärellämmekin on sellainen.

Pyörittelin ideaa mielessäni. Koska en ole mikään ompelijatyyppi, halusin tehdä mahdollisimman yksinkertaisen mallin. Ei siis mitään ylimääräisiä rimpsuja, rampsuja eikä kuviointeja. 24 taskun ompelukin alkoi jo ahdistaa, mutta keksin, että voin tehdä taskuja yhtenäisistä suikaleista (yhdestä isosta taskusta) tikkaamalla niihin välejä.

Ripustusidean imuroin puolestaan ystävältäni, hän oli tehnyt samantyylisen henkarikiinnityksen taannoin omaan joulukalenteriinsa. Mielestäni idea oli niin mahtava, että halusin hyödyntää sen nyt itse. Jouluksi kalenteri esille henkariin kiinnitettynä ja loppuvuodeksi rullalle kaappiin. Ei ylimääräisiä keppejä, nauhoja tai muita kiinnitysvälineitä. Henkarin saa kaiken lisäksi roikkumaan helposti lähes minne vain ja on valmiiksi tasapainotettu. Kalenterin saan henkariin kiinni kahdella napilla, joita varten ompelin napinlävet etummaiseen kankaaseen ja napit takakankaaseen.

Taskut 22, 23 ja 24 eroavat toisista. Taskut 22 ja 23 ovat isompia kuin edeltäjänsä ja ne on ommeltu kiinni taskuun nro 24, joka puolestaan on todella iso. Vähän ekstraa juuri ennen joulua.

Numerot kirjoittelin kangastussilla. Minun taitoni ja keskittymiseni eivät olisi kestäneet näperrellä niitä muutoin. Laitoin luukut järjestykseen, sillä pienen lapsen lienee helpompi hahmottaa joulunodotusta ja jäljellä olevia päiviä, kun pystyy näkemään alun, lopun ja sen päivän, jossa olemme menossa. Sikinsokin tämä olisi hankalaa. Löytyyhän sitä jatkossa etsimistä kaipaavalle kaupasta kalentereita, joissa luukut ovat sikinsokin ja sekaisin.

Ruskankeltaiset sukat

Keväänkeltaiset sukat ovat käytössä kuluneet, rei'illäkin jo. Työkaverini esitti jälleen vienon toivomuksen. Voisinkohan saada uudet villasukat, jos sinulla joskus jää ylimääräistä aikaa neuloa. Ylimääräinen aika järjestyi helposti, sillä jäin pitämään pitämättömiä kesälomiani pois. Esitin väritoivekysymykseni ja sain vastauksen: keltaiset tietenkin!

Puikot heilumaan ja silmukkaa toisen eteen. Näin valmistuivat ruskankeltaiset sukat, jotka viimeistelin eilen samalla kun katsoimme Indiana Jonesin seikkailuja.

Tein varteen hieman "näyttävämpää" resoria ja ennen kantapäätä perinteistä 2o 2n-neulosta napakoittaakseni sukkaa. Päädyin leikittelemään resorilla, sillä sukasta olisi tullut muuten tylsän yksinkertainen.

"Näyttävämpi resori"

Parit palmikkosukkaset

Kuten jo aiemmin todettu, minulla on tarve opetella ja testailla uusia sukkamalleja. Facebookissa silmiini osui seuraamani Lankahelvetti -käsityöblogin postaus palmikkosukista. Ja niinhän siinä kävi: Oli pakko päästä kokeilemaan.

Nyt kolme viikkoa myöhemmin (olen muutes aloittanut työt tässä välissä, joten neulomisaika on vähentynyt huomattavasti!) puikoiltani on tipahtanut kahdet sukat kyseistä mallia.

Ensimmäisenä tein sukat kaapistani löytyneestä Viking Alpaca Sportista. Langassa ei muutoin ole mitään vikaa, mutta yksivärisestä olisi tullut varmasti nätimpi.

Nämä sukat menevät joulupukin konttiin odottamaan saajaansa.

Seuraaville sukille ostin Novitan yksiväristä 7 veljestä -lankaa. Mielestäni näistä sukista tuli kauniimmat, sillä kuvio tulee paremmin niissä esille.

Nämäkin sukat menevät lahjaksi, mutta eivät odota jouluun saakka.

Sukkien ohjeen löydät Novitan nettisivuilta.

Galaksisukat

Lempparilangastani Viking Alpaca Sportista löytyy ihanaa värisekoitelankaa. Minulle tuli tunne, että tahdon neuloa niistä piirakkasukat (ohje täällä) ja lopputulos miellytti minua kovasti. Ristin sukat "Galaksisukiksi", sillä niistä tulee mieleeni galakseista näkemäni kuvat.

Kuva lainattu täältä http://i45.tinypic.com/10yfbde.jpg

Ja tällaiset sukista tulivat.

Nyt minun pitäisi vielä päättää, pidänkö sukat itse vai annanko ne lahjaksi. Hankalaa.

Violetit siksak-sukat

Neuloin sukat.  Siksaksukat. En vain tiedä, pidänkö niistä niin paljoa, että veisin ne mukanani Sveitsiin ja antaisin lahjaksi ihmiselle, jota en ole ennen nähnyt, mutta joka on läheinen läheiselleni. Punnitsen asiaa (ja yritän ennättää neuloa vielä toiset sukat ennen lähtöäni).

Lanka on uutta lemppariani, Viking sport -alpakkasukkalankaa. Loin 12s/puikko. Aluksi neuloin 4 kerroksen joustinneuleresorin ja yhden oikean kerroksen (jotta kuvio alkaa kauniisti). Tämän jälkeen aloin kuviokerrat. Kuvion olen kopioinut jostain, en osaa kertoa tarkemmin mistä, mutta oma keksintöni se ei ole.

Lopetin kuvion kantapäähän ja neuloin sukan teräosan sileää neuletta. Ajattelin, että sukat voisivat olla käytännöllisemmät näin. Kuviokerta on melkoisen kuviollista ajatellen, että sukka olisi jalassa kengän sisällä.

Tässä kuvassa sukan väri tulee oikeuksiinsa

Viuhkapitsiset säärystimet

Pitkästä aikaa neuloin säärystimet. Eräs tuttuni on ilmaissut kuulleni muutamankin kerran tarvitsevansa säärystimet. Minulle sattui nyt neuloosissani sellaine hetki, että ajattelin tekaista hänelle sellaiset (en tiedä yhtään, onko hänellä jo säärystimet olemassa). Hän itse ei tietenkään tiedä asiasta mitään. On mukava yllättää ihmisiä.

Langaksi valitsin itselleni täysin tuntemattoman akryyli-villa -sekoitteen, jota ainakin nettisivujen mukaan  sitä kehoitettiin "kokeilemaan vaikka säärystimiksi". Lanka oli oikein miellyttävää neulottavaa. Voisin neuloa siitä uudestaankin.

Valitsin säärystinten "kuvioksi" Viuhkapitsin. Viuhkaa itseään varten täytyy luoda 7 silmukkaa (ja neuloessa se lisääntyy ensin 9 silmukkaan, kunnes kaventuu jälleen 7 silmukkaan) ja lisäksi loin toiset 7, joilla neuloin joustinta kuvioiden väliin tuomaan napakkuutta. Siis 14 silmukkaa puikolleen.

Kuviokerta toistuu 1-7(9) silmukan välillä

Aloitin neulomisen neulomalla 1o, 1n, 1o, 1n, 7o, 1n, 1o ja 1n. Tein näin kaksi kerrosta, kunnes aloitin viuhkapitsin keskimmäisten 7 oikean silmukan kohdalla.

Alkuun muodostuu kaunis "viuhkamainen " reuna

Kun varsi oli sopivan mittainen - itse neuloin 20 kuviokertaa - neuloin vielä 1o 1n- joustinta 15 kerrosta napakoittamaan nilkkaosaa. Toivon, että joustin estää säsärystintä valumasta liian alas, kuten kantapään alle.

Sukat on viety "odottamaan". Uusi omistaja saanee ne parin päivän sisään.

"Iisakinkirkkohuivi"

Nyt se on vihdoin valmis. Nimittäin kaksi vuotta sitten loppukesästä aloitettu hartiahuivi. Tuolloin ajatuksenani oli neuloa mukava pieni huivi kylmän talven suojaksi. Odotin tuolloin tytärtämme ja tiesin, että joutuisin olemaan enemmän ja vähemmän yläkroppa avarana, sillä maitobaarin on oltava auki säässä kuin säässä. Talomme osaa talvella olla vetoisa.

Talvi ja vauva tulivat, huivi jäi. Tuli uusi loppukesä ja ajattelin tekeväni huivin loppuun. Mutta kuinkas kävikään, tylsyys iski. Huivin neulominen ei nimittäin ollut mikään "nautinto" missään työvaiheessa.

Tuli kolmas loppukesä ja heti elokuulta alkoi tuuli kääntyä syksyisemmäksi. Huivi "painoi" takaraivolla. Pitäisi tehdä valmiiksi. Vauhtia neulomiseen antoi heinäkuun lopulla ostetut lentoliput ja elokuussa varatut junaliput. Ensin Zürich ja sieltä käsin junalla Pariisi. Huivi olisi kyllä kiva mukana. Kevyt, lämmin ja pieneen tilaan taipuva.

Ei auttanut kuin ottaa puikot kouraan (taas kerran) ja neuloa. Tällä kertaa huivi valmistui. Eikä siitä tullutkaan mikään "pikkuhuivi".

Ohje on hyvin yksinkertainen (näin sen joskus jossain käsityölehdessä). Luo 222 silmukkaa. Neulo ainaoikein neuletta koko työn ajan. Kavenna joka toisella kerroksella (eli aina samassa reunassa) yksi silmukka niin, että kun puikolla on enää neljä silmukkaa, neulo kaksi oikein yhteen ja perään kaksi oikein. Kun jäljellä koko työssä on kaksi silmukkaa, päättele. Edestakaisia kerroksia tulee pikaisesti laskettuna 200.

Neuleen juju on neulomissuunta. Työ joustaa todella paljon.

Kavennusreuna jää neuleen pisimmäksi sivuksi.

Valitsin työhöni Novitan Rose Mohair -langan (en ole varma, onko se jo poistunut Novitan mallistosta). Löysin sekalaisia värejä aikoinaan poistokorista. Ostin yhden valkoisen neljä sinistä ja kaksi punaista kerää. Punaiset ostin lähinnä hätävaraksi, sillä en osannut yhtään arvioida langan menekkiä (käsityölehdessä huivi oli ehkäpä tehty puuvillalangasta). Onneksi ostin hätävaraa, sillä sitä tarvittiin. Käytin työhön nro 5 pyöröpuikkoja.

Ajattelin ensin ristiä huivin "Suomi-huiviksi", mutta kun jouduin laittamaan siihen punaista sekaan siitä saisi nyt väännettyä vaikka mitä maita. Siksipä "Iisakinkirkkohuivi" kuvastaa hyvin sen työläyttä.

Rose-lanka ei kuulu suosikkeihini. Se ei "liukunut" puikoilla niinkuin toivoisin. Se pölisi ja kutitti neuloessa. Käteni olivat jokaisen neulomiskerran jälkeen kuivat ja ihottumaiset. Olen ehkä hieman herkkä kyseiselle langalle, kun sitä joutuu kovasti pyörittelemään. Alkuun neulominen oli puuduttavaa, sillä se ei edennyt millään. Vähitellen kerrokset muuttuivat lyhyemmiksi ja lyhyemmiksi, mutta siihen vaadittiin pari vuotta ja pitkiä taukoja. Viimeisen viikon ajan neulominen on kerroksien lyhykäisyyden vuoksi ollut jo ihan mukavaa - ongelmana oli lähinnä huivin koko. Isoa huivia oli hankala pyöritellä sylissä, vaikka se ei painanut lähes mitään.

Enää 50 silmukkaa kavennettavana

Kaikkinensa olen tyytyväinen suoritukseeni ja totean samaan hengenvetoon, että ei ihan heti toista samanlaista (en sano "ei koskaan") työtä puikoille.

Villasukkien perusteellinen ohje ja päivitystä omiin töihin

Netissä silmiini osui hyvin perusteellinen ohje villasukkien tekoon. Voisiko tämän parempaa ohjetta löytyä?
Kodin kuvalehden Villasukkaohje

Sivulta löytyi myös ohje silmukoiden lukumäärän valintaan ja jalkojen kokotaulukko. Näiden ohjeiden avulla ei voi epäonnistua!

Omalla neulomisrintamallani on blogin puolella hiljaista, mutta taustalla tapahtuu. Yritän saada (vihdoin ja viimein) valmiiksi jo pari vuotta sitten aloittamani huivin. Lisäksi olen neulonut eräälle tutulleni säärystimiä. Näistä kuvia ja tietoja enemmän, kunhan ensin valmistuvat.

Spiraalia ja pylväitä

 Uusi lempilankani Alpaca Sport taipui tällä kertaa spiraaleiksi ja pylväiksi villasukan muodossa. Testailin kirjastosta lainaamani neulemallikirjan malleja - ja koska halusin saada testattua mahdollisimman montaa mahdollisimman nopeasti, yhdistin sukkiin kaksi erilaista mallia.

Viime kerran papukaijasukista viisastuneena, en edes yrittänyt yhdistää kirjavaan lankaan pitsineulemallia vaan tein kuvioinnit oikeiden ja nurjien silmukoiden vaihtelulla. Pinnasta tulee eläväinen, mutta ei liian eläväinen.

Loin 12 s/puikko. Neuloin spiraalikuviota yhden kuviokerran + 1. kerros kuviosta (=9 kerrosta), jonka jälkeen aloitin katkonaisen joustinneuleen. Tätä tein 40 kerrosta. Ennen kantapäätä tein vielä yhden kuviokerran + 1. kerroksen kuviosta spiraalia.

Spiraali

Varren kuviointi

Katkonainen joustinneule

Kantapään jälkeen jatkoin teräosassa spiraali II ja III puikoilla aina varpaisiin saakka. Kärkikavennusten viimeisillä kerroksilla luovutin kuvioinnin ja neuloin kaikki silmukat oikein.

Spiraalista tuli hauskaa, pitää joskus neuloa koko sukan varsi spiraaliksi.